Koiramaista elämää

Kuukausi on todella lyhyt aika! Eilenhän vasta tuo karvainen turri annettiin syliini Helsinki-Vantaan lentokentällä 🙂 Kuukaudessa olen suorastaan loksahtanut vanhaan tuttuun rytmiin: herätys, aamukahvi, aamulenkki, töihin, kotiin, ruokaa itselle, iltalenkki, ruokaa koiralle, sohvalla hetki ja nukkumaan. Ehkä jonain päivänä lähiaikoina saan mahdutettua päiviini myös ompelua, askartelua, yleistä lorvimista ja muuta mukavaa. Nyt kuitenkin NAUTIN tästä... Continue Reading →

Ihanaa & kamalaa

Ystäväni tietävät suuren koirarakkauteni. Niin minäkin, mutta rakkaus-sanan ihanuudesta huolimatta se on k-a-m-a-l-a-a... Olen nyt reilut seitsemän vuotta kärvistellyt koirakuumeessa. Mutta vastuullisena ihmisenä en ole tehnyt asialle mitään - ellei sitten jatkuvaa pentupalstojen, Tori.fi:n ja rescue-koirayhdistysten koiralistojen selailua lasketa. Elämäni on ollut aika kiireistä, kun yhdistää työni erilaisten luottamustehtävien hoitoon. Nyt asiaan on tullut helpotusta.... Continue Reading →

Kiitos!

Uutena espoolaisena tiesin, että menestyminen kuntavaaleissa on varsin haastavaa. Mutta saamani 74 ääntä osoittivat, että sekin on mahdollista! Tällä äänimäärällä ei ihan valtuutetuksi tämän kokoisessa kaupungissa pääse, mutta se osoittaa kuitenkin, että asiantuntemukseeni luotetaan. En lupaa mitään seuraavista vaaleista, mutta lupaan tehdä kaikkeni tällä valtuustokaudella, että vaikutan kaikilla mahdollisilla keinoilla ajamiini asioihin. Avoin, monimuotoinen ja innovatiivinen... Continue Reading →

Arkienkeli

Kevät on jo pitkällä ja lumen alta on paljastunut jos jonkinlaista. On kertakäyttökuppia, kadoksissa olevia lapasia, mainoksia, karkkipapereita, pulloja, lasinsiruja. Ja pahimmalta näyttävät valitettavan usein roskisten ympäristöt - eikö ihan osunut? Olen monesti miettinyt ihmisten välinpitämättömyyden hintaa yhteiskunnalle. Kuinka paljon kunnat, yritykset, valtio, taloyhtiöt yms. säästäisivät kustannuksissa (siivous, jätekustannukset) jos kaikki lajittelisivat roskat oikein ja... Continue Reading →

Korkeakouluista paras osaaminen myös Espoon käyttöön

Opiskelijat ovat siitä kiintoisa voimavara, että heitä ei sido menneet. Tuoreet näkemykset ja rohkeus kokeilla uutta, sekä aikaisempien aikojen taakan puute voivat tuottaa yrityksille sekä yhteisöille raikkaita ajatuksia. Käytetäänkö tätä? Mielestäni ei tarpeeksi. Tiedetäänkö yhteistyön mahdollisuuksista? Harvemmin. Espoossa toimii kolme korkeakoulua – Metropolia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Aalto-yliopisto. Kaikilla näillä on lujat kytkökset työelämään; on... Continue Reading →

FODMAPpaaja irti ja ulkona!

Sairastan kohtuullisen yleistä ärtyneen suolen syndroomaa, eli IBS:sää. Siihen olen saanut helpotuksen pitäytymällä low-FODMAP (Fermentable, Oligo-, Di-, Mono-saccharides and Polyols) ruokavaliossa. Tämä merkitsee monien ruokien välttämistä kenties lopun elämääni. Lisää tästä ruokavaliosta voi lukea Leena Putkosen blogista. Nyt ajattelin itsekin aukaista sanaisen arkkuni näin FODMAPpaajan näkökulmasta. Kävin tänään syömässä ulkona ja koska on käynnissä jälleen Cityn... Continue Reading →

Sattumuksia

Olin muutama vuosi sitten pohjoismaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden vuosittaisessa (sittemmin harvensimme tapaamisia) seminaarissa ja yksi puheenvuoro kertakaikkisesti jäi mieleen. Henkilö puhui urasuunnittelusta sekä sattumien osuudesta siihen. Hän viittasi näihin sattumuksiin puheessaan "Life is full of unexpected happenstances". Puheenvuoro tosiaan kolahti minuun monella tasolla. Olen itse onnistunut löytämään niin töitä kuin ystäviäkin sattumien kautta. Olen... Continue Reading →

Turvallisuus syntyy luottamuksesta

Olen törmännyt viimeisen vuoden parin ajan mainoksiin naisten itsepuolustuskursseista, jotka nähdessäni olen ajatellut, että näiden mainosten tarkoituksena ei ole turvallisuuden tunteen lisääminen vaan päinvastoin. Espoon rikostilastojen mukaan rikosten määrä on kuitenkin pysynyt kutakuinkin ennallaan. Turvallisuus on myös muutakin kuin rikosten vähäisyys. Minulle se on sitä, että tunnen olevani huolehdittu - toisin sanoen turvallisuutta on ajateltu... Continue Reading →

Ei oppi ojaan kaada

Päästiin yläasteelta - tuuletus, olemme vapaita! Päästiin lukiosta - olemme vapaita ja aikuisia! Sain tradenomin paperit ulos ammattikorkeakoulusta - nyt koitti vapaus ja lähdetään tienaamaan! Ei enää kouluun! Toisin kävi. Ihmismieli on sitten jännä, kun olet jotain oppinut ja sen taidon käytännössä tarpeeksi testannut, se haluaa oppia lisää. Niinpä itsekin suoritin vuosien varrella jos jonkinlaista... Continue Reading →

Powered by WordPress.com.

Ylös ↑