Nyt siivotaan!

Kuten joku on saattanut huomatakin, olen kesästä lähtien taas vaihteeksi siivonnut kaappejani, komeroita, lipastoja, varastoa. Pakko saada tavaraa vähemmäksi, että pystyy hengittämään! Tänä viikonloppuna sitten avaan taas kotini vieraille - tervetuloa kotikirppikselle! Myytävänä on mattoja, kirjoja, cd-levyjä, vaatteita (naisten, koosta 40 / L ylöspäin), käsilaukkuja, keittiötavaraa, pienhuonekaluja, kenkiä (naisten, koko 41), joulukuusi (!) ja sisustusjuttuja yms. yms.... Continue Reading →

Mainokset

Ei, kaikki ei ole ikuista

Sain tänään surullisia uutisia, sillä rakas varamummoni Irja on nukkunut pois. Uutisen saadessani olin juuri lähdössä kokoukseen Espoon valtuustotalolle ja vaistomaisesti nostin suojaukset pystyyn. Eihän kokouksessa sopinut näyttäytyä punaisin silmin ja niiskuttavan nenän kanssa. Silti kesken kokouksenkin, nousi mieleeni muisto jos toinenkin Irjasta, ja silmäni kostuivat. Kotimatkalla jouduin jo taistelemaan, että pääsen kuivin silmin kotiin asti.... Continue Reading →

Joskus sitä kaipaa…

...toista aikuista elämäänsä. Ainakin kun on flunssassa ja pitäisi ulkoiluttaa koira voimat vähissä ja pitäisi siivota aikatauluongelmia ja pitäisi ulkoiluttaa koira pitäisi silittää yms. Myönnän - myös henkisesti olisi joskus kiva, kun voisi jakaa arjen ilot ja surut jonkun kanssa. Mutta onneksi on ystävät! Tarvitsen siis ystävieni lisäksi kotiapulaisen 😉

Viikko elämästäni

Viikkoon mahtuu kaikenlaista kun oikein haluaa ja joskus vaikka ei haluaisikaan 🙂 Uusi lukukausi alkoi, myin autoni, vietimme lukuvuoden avajaisia ja tapasimme #elämänisaga'n siskoja. Syyslukukausi on alkanut vihdoin meillä Aalto-yliopistossakin. Uudet opiskelijat ottivat haltuunsa kampukset, tutustuivat toisiinsa ja saivat melkoisen tuhdin tietopaketin opintoihin liittyvistä asioista - josta unohtivat yli puolet samantien 🙂 Tässä kohtaa syksyä... Continue Reading →

Muutosta ei voi pysäyttää – sitä pitää ruokkia

Töissä vanhojen töiden lisäksi tuppaa aina välillä tulemaan jos jonkinlaista projektia. Nämä tuovat toki lisää töitä, mutta myös jotain joka rikkoo rutiineja. Eihän tismalleen samanlaista työtä ainakaan minunlaiseni ihminen loputtomiin kestä. Ja nyt olen kyllä niin makeissa jutuissa mukana, että en ole voinut kieltäytyä. Yksi liittyy uuden Kauppakorkeakoulun rakennuksen suunnitteluun, toinen taas digitalisaatioon. Ei näistä... Continue Reading →

Unelmia ja realiteetteja

Olen nyt muutamassa kirjoituksessani hehkuttanut unelmaani - retkeilyautoa kesäksi 2018. Ja sama meno jatkuu, anteeksi. Huomaan ajattelevani ensi kesää jatkuvasti - mitä tahansa teenkin, perustelen sitä unelmani tavoittelemisella. Mutta missä on selkäranka, kun pitäisi tehdä jotain hiukan enemmän vaativaa sen eteen? Tänään taas kirosin itseäni, kun tallustelin ulos lounaalle. Olkoonkin, että en aina tällä ruokavaliolla... Continue Reading →

Myyntitykkinä FB:n kirpparipalstalla?

Näistä FB:n kirpputoriryhmistä on kirjoitettu ja paljon. Eikä juuri mitään hyvää. Ei minullakaan ole kauhean paljoa hyvää sanottavaa. Ainoa hyvä puoli lienee niiden alueellinen tai aiheellinen rajoitettavuus. On ryhmää Espoolaisille, Uudenmaan asukkaille, Vallilan tekstiileistä kiinnostuneille, vähän tuhdimpien kansalaisten vaatteita sisältäviä, yms. yms. Mutta miten nämä halavatut on mahdollista kesyttää? Ei mitenkään. Niinpä myyn yhdessä jotain... Continue Reading →

Himoshoppailijan nälkävuodet

Kuten aikaisemmasta blogikirjoituksestani näppärimmät huomasivat, on minulla suuri hankinta tulossa ensi vuoden keväällä - retkeilyauto. Tämä tarkoittaa mm. nykyisen auton myymistä ja tiukkaa säästökuuria. En ole ollut oikeasti koskaan mikään himoshoppaaja, tosin en ole myöskään koskaan kuulunut mitenkään hyvin ansaitsevien ihmisten ryhmäänkään. Irtonaista rahaa ei ole juurikaan ja nyt erityisesti pitää rahavaroista pitää erityistä huolta.... Continue Reading →

Vyölaukun paluu!

Ensimmäinen käsitöihin liittyvä kirjoitukseni! Mitä mieltä? Puhelimme kavereiden kesken, että vyölaukku olisi kätevä erityisesti matkoilla, sillä käsilaukkujen hihnat (samoin reppujen) kalvavat ikävästi hartioita ja jättävät rusketusrajoja. Mutta se on niin nolo... Pallottelin ajatusta muutaman kuukauden, kunnes yksi näistä kavereista oikeasti tilasi minulta sellaisen! Toiveena oli, että koko olisi noin 20-25 cm leveä ja noin 20... Continue Reading →

Powered by WordPress.com.

Ylös ↑